Ajoneuvovakuutus

Ajoneuvovakuutus koostuu kahdesta osasta:
Pakollinen liikennevakuutus korvaa toiselle osapuolelle aiheutuneet vahingot.
Vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus korvaa omalle ajoneuvolle aiheutuneet vahingot.
Vakuutukset ovat bonusoikeudellisia, eli vuosittainen vakuutusmaksu pienenee vaikkei ajoneuvolla ajettaisi lainkaan.

Nykyinen vakuutuskäytäntö ei vastaa minun käsitystäni oikeudenmukaisuudesta, ekologisuudesta ja järkevyydestä:
1. Kumpikin vakuutus on ajoneuvokohtainen, joten esimerkiksi jos taksirenki ajaa isännän autolla kymmenen vuotta vahingoitta, isäntä eli auton omistaja siirtyy suoraan superbonus-luokkaan vaikkei edes omistaisi ennestään ajokorttia. Renki ei saa bonuksia.
2. Vuosia vahingoitta ajanut kuski hankkii toisen ajoneuvon kaupunkiajoon. Hän joutuu maksamaan tästä täydet bonukset.

Ajoneuvokohtaisuus aiheuttaa myös sen, että henkilöllä tulee olla täydelliset vakuutukset kaikkiin käyttämiinsä ajoneuvoihin, vaikkei kykenekään ajamaan kuin yhdellä kerrallaan.

Ehdotus

Pakollinen henkilökohtainen bonuksellinen liikennevakuutus ja vapaaehtoinen ajoneuvokohtainen bonukseton ajoneuvovakuutus (kasko). Korvaustapauksissa ainoastaan liikennevakuutuksen maksuluokka nousee.

Ehdotuksen mukaisella järjestelyllä samassa taloudessa voi olla ajoneuvo erikseen maantie- ja kaupunkiliikennettä varten. Kaupunkiajoneuvoksi voitaisiin valita kevyt ja pieniruokainen, vaikkapa sähköauto tai mopo. Maantieajoneuvoksi hankittaisiin tarvittaessa iso ja mukava. Matkailuautoa kaipaava voisi hyödyntää bonuksensa retkelle lähteissään sekä omalla että vuokratulla kulkuneuvolla. Henkilökohtainen bonus kertoisi myös ajoneuvon vuokraustoimistolle jotain ajajan taidoista. Mahdollisesti myös vuokraustoiminta saisi uutta puhtia
Pakollinen ajoneuvovakuutus jokaisessa rekisteröidyssä kulkuneuvossa takaisi toisen osapuolen saatavat.

Miksi muuten mopovakuutus ei voisi vaikuttaa bonuksiin ?

Ehdotus on vain yksi monista mahdollisuuksista.

ptmusta@utu.fi.